skip to Main Content
+358 20 595 5000 info@autonrengasliitto.fi

Vaaralliseksi kulunut rengas kuuluu kierrätykseen

Joka toinen ajaa renkaansa loppuun, vaikka ei kannattaisi. Kun rengas ikääntyy, kumin pito-ominaisuudet erityisesti kylmällä ja märällä kelillä heikkenevät merkittävästi. Renkaan ikääntynyt kumi ja matalaksi ajetut urat ovat vaarallinen yhdistelmä kaikille tielläliikkujille.

Kuluneet renkaat ovat suuri vaara tiellä. Silti joka toinen suomalaisautoilija aikoo ajaa renkaansa loppuun lain edellyttämälle 1,6 mm sakkorajalle ennen uusien hankkimista. Asia on noussut esiin Autonrengasliiton kuluttajatutkimuksessa useana vuonna.

”Se on todella huono juttu. Puolueettomien rengastestien mukaan siinä vaiheessa urat eivät enää juurikaan poista vettä renkaan ja tienpinnan välistä, jolloin jarrutusmatkat ja vesiliirron riski kasvavat”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Omat kesärenkaat kannattaakin tarkastaa nyt. Syksyllä sateiset kelit yleistyvät ja pimeänajo lisääntyy. Kesärenkaissa urien turvasuositus sadekelillä on 4 mm.

”Juuri syksyllä renkaalta vaaditaan sitä pitoa. Eteläisessä Suomessa kesärenkailla voidaan ajaa vielä kuukaudesta puoleentoista. Renkaat on syytä uusia kulumisen, ei kalenterin mukaan”, Nuora muistuttaa.

Ikääntynyt kumi ei pidä riskitilanteissa

Urien syvyyden ohessa renkaan pito-ominaisuuksiin vaikuttaa myös renkaan ikä. Kun renkaan valmistuksesta on kulunut 10 vuotta tai käyttöönotosta kuusi vuotta, rengas on käyttöikänsä päässä.

”Ajan saatossa kumiseoksen pito-ominaisuudet heikkenevät, mikä näkyy auton heikentyvänä käsiteltävyytenä ja kasvavina jarrutusmatkoina. Viileillä keleillä ilmiö korostuu entisestään.”

Renkaiden valmistusajankohdan näkee renkaan kyljen niin sanotusta nelinumeroisesta DOT-merkinnästä. Sen kaksi ensimmäistä numeroa merkitsevät valmistusviikkoa ja kaksi viimeistä numeroa valmistusvuotta.

Tavallisesti kesärengas kestää noin 30–35 000 kilometriä. Jos siis vuodessa ajaa yhteensä noin 10 000 kilometriä ja siitä kesärenkaalla puolet, kuuden vuoden käyttöikä tulee täyteen.

”Siinä samalla myös urat kuluvat vääjäämättä sakkorajan lähelle. Silloin matalista urista ja ikääntyneestä kumista syntyy kylmällä ja märällä kelillä erityisen vaarallinen yhdistelmä.”

Tarkasta myös talvirenkaat nyt

Lämpöisestä syksystä huolimatta talvirenkaiden vaihtoaika lähenee vääjäämättä.

”Jottei talvi pääsisi jälleen kerran yllättämään autoilijaa, on talvirenkaiden kunto syytä tarkastaa mahdollisimman pian.”

Talvirenkaan urien on lain mukaan oltava vähintään 3 mm syvät, mutta käytännössä rengas vaatii toimiakseen vähintään 4–5 mm urat. Niiden lisäksi nastarenkaasta on tarkastettava nastojen määrä.

Nastojen ero ei rengassarjan parhaan ja huonoimman renkaan välillä saa ylittää 25 prosenttia. Tarkkaa laskentaa tärkeämpää on pelisilmä: jos nastoja on ropissut irti, turvallisinta on uusia renkaat tai ainakin tarkastuttaa ne asiantuntevassa rengasliikkeessä.

”Kun renkaat ovat kuluneet tavalla tai toisella, on turvallisinta uusia ne saman tien, eikä odottaa suotta seuraavaa sesonkivaihtoa. Turvallisuusteko on samalla ympäristöteko, sillä kierrätyksessä rengas saa uuden elämän uusioraaka-aineena.”

Talvella ajetaan talvirenkailla

  • Tieliikennelaki edellyttää kesärenkaalta 1,6 mm urasyvyyden. Rengastestien mukaan veden tehokas poistuminen renkaan ja tien välistä edellyttää kuitenkin noin 4 mm urasyvyyttä.
  • Talvirenkaissa urasyvyyden minimivaatimus on 3 mm, mutta uraa olisi hyvä olla noin 4–5 mm. Nastojen määrä rengassarjan parhaan ja huonoimman renkaan välillä ei saa poiketa 25 prosenttia tai enempää.
  • Suomen tieliikennelaki edellyttää talvirenkaiden käyttöä marraskuun alusta maaliskuun loppuun olosuhteiden vaatiessa. On auton kuljettajan vastuulla varmistaa, että autossa on vuodenaikaan ja olosuhteisiin sopivat renkaat.
  • Kelin niin edellyttäessä talvirenkailla voidaan ajaa myös talvirengaskauden ulkopuolella.

Kun renkaalla ei ole enää turvallista ajaa, sen paikka on hyötykäytössä. Suomen Rengaskierrätys Oy jalostaa renkaista muovi- ja kumiteollisuudelle uusioraaka-ainetta, jolla voidaan korvata 25–50 prosenttia tuotteen öljypohjaisista materiaaleista.

Back To Top
Search