Syksyn tärkein turvavaruste autoissa eli renkaat entistä paremmassa kunnossa

Rengasratsia-turvallisuuskampanjassa huonokuntoisia renkaita ja kesäkeliin sopimattomia talvirenkaita havaittiin edellisvuosia vähemmän. Huomautettavaa sen sijaan löytyy matalista rengaspaineista. Laittamalla ne kuntoon säästettäisiin rahaa ja ympäristöä.

Suomalaiset ajavat aiempaa parempikuntoisilla renkailla. Asia selviää viime viikolla eri puolilla Suomea järjestetyn Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tuloksista. Rengasratsia järjestettiin 24:llä eri paikkakunnalla viikolla 37.

”Ihmiset ovat oppineet renkaiden merkityksen turvalliselle ajamiselle, tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja uusimaan rengassarjansa ajoissa”, Rengasratsian kampanjapäällikkö ja Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Rengasratsia-viikon aikana tehdyn viiden paikkakunnan esiotannassa huonokuntoisilla renkailla ajoi 6,6 prosenttia 1558 autoilijasta. Edellisenä tutkimusvuotena 2018 samoilla paikkakunnilla huonokuntoisilla renkailla ajoi 8,8 prosenttia autoilijoista.

”Seuraavaksi keräämme kaikki tulokset yhteen, analysoimme ne ja julkaisemme myöhemmin ensi vuonna.”

Urat ovat syksyn tärkein turvavaruste

Rengasratsiassa seurattiin renkaiden urasyvyyttä ja rengaspaineita. Huonokuntoisiksi katsottiin renkaat, joiden urasyvyys oli 2 mm tai alle. Laki vaatii kesärenkaalta 1,6 mm urasyvyyden, mutta vesikelillä ajettaessa jo 4 mm syvät urat vaativat erityistä tarkkuutta ja nopeuden sovittamista.

”Syksyn kelejä ajatellen alustavat tulokset ovat ilahduttavia, sillä renkaista huolehtiminen kulkee usein käsi kädessä muun hyvän liikennekäytöksen kanssa”, Nuora sanoo.

Urasyvyys on kosteilla syyskeleillä auton tärkeimpiä turvavarusteita. Vain noin kämmenen kokoinen alue renkaassa pitää auton kiinni tiessä.

”Urien tehtävänä on ohjata vesi renkaan ja tien välistä pois. Matalat urat eivät sitä tee, jolloin myös vaara joutua hallitsemattomaan vesiliirtoon kasvaa.”

Rengaspaineen tarkastuksella iso säästö

Rengaspaineista puolestaan hyvänä uutisena esiin nousi se, että samalla akselilla olevien renkaiden paine-erot olivat pienempiä kuin aiemmin. Valtaosalla asiat olivat kunnossa, mutta yli 0,5 barin paine-eroja löytyi kuitenkin 3,5 prosentista otoksen autoista. Tulos on hyvä, sillä keskenään eripaineiset renkaat vaikeuttavat auton hallintaa erityisesti äkkitilanteissa ja kasvattavat polttoaineen kulutusta.

”Samalla kuitenkin vastaan tuli paljon autoja, joissa kaikkien renkaiden paineet olivat liian matalat. Matala rengaspaine kuluttaa rengasta ja kasvattaa vierintävastusta”, Nuora muistuttaa.

Se puolestaan näkyy kukkarossa. Liian matala rengaspaine lisää yhden kuljettajan polttoainekuluja keskimäärin 10 euroa kuussa. Polttoaineen lisäkulutus aiheuttaa turhia hiilidioksidipäästöjä pelkästään Euroopassa lähes 20 miljoonaa tonnia.

”Tasaisella paineiden tarkistamisella saataisiinkin pienellä vaivalla suuri vaikutus”, Nuora muistuttaa.

Talvirenkaat kesällä alla yhä harvemmalla

Erityisen ilahduttava ilmiö Rengasratsiassa oli myös tutkimuksessa havaittujen talvirenkaiden vähäinen määrä.

”Vaikka voisi luulla, ettei talvirenkailla kesäkeleillä kukaan aja, sitkeästi niitä on koko ratsian ajan vuodesta 1997 vastaamme tullut”, Nuora miettii.

Suurimmaksi osaksi kyse on nastattomista talvirenkaista eli tutummin niin sanotuista kitkarenkaista. Kun nastattomat talvirenkaat ovat keväällä tulleet talvikäytössä tiensä päähän, osa kuljettajista ajattelee ajavansa ´kitkoilla´ vielä kesän loppuun.

Näin ei kuitenkaan missään nimessä pidä tehdä, Nuora sanoo. Rengasturvallisuus lähtee siitä, renkaat sopivat keliin ja vuodenaikaan. Talvirenkaat on tehty talvea varten: ne eivät toimi märällä asfaltilla läheskään yhtä hyvin kuin kesäisiin olosuhteisiin suunnitellut kesärenkaat.

”Huonokuntoinenkin kesärengas on kesäaikaan parempi kuin sitä vähemmän kulunut talvirengas. Talvirenkaalla vesiliirron riski on suurempi ja jarrutusmatkat huomattavasti pidempiä”, Nuora sanoo.

Yhteystiedot medialle

Autonrengasliitto
Jarmo Nuora, Kampanjapäällikkö
040 557 5690
jarmo.nuora@rengasnuora.fi

Liikenneturva
Juha Valtonen
Tutkimuspäällikkö
040 727 777
juha.valtonen@liikenneturva.fi

Poliisi
Heikki Kallio, Poliisitarkastaja
029 548 1556
heikki.kallio@poliisi.fi