Rengasfoorumi 2014

Talvikauden rengasvaatimukset esillä Rengasfoorumissa:

TALVIRENGASMÄÄRÄYKSIÄ TARVITAAN MYÖS RASKAALLE KALUSTOLLE

Kuljetuskuutiossa 2.10.2014 pidetyssä Rengasfoorumissa käsiteltiin talvikauden rengasvaatimuksia raskaille ajoneuvoille rengasalan tuoreen ehdotuksen pohjalta. Eri sidosryhmien piirissä ollaan varsin laajasti sitä mieltä, että Suomessakin tarvitaan raskaalle kalustolle tiukempia rengasmääräyksiä talvikaudelle liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi.

Rengasfoorumin puheenjohtaja Jari Havelin esitteli tilaisuuden aluksi laadultaan ja kunnoltaan hyvinkin erilaisia renkaita, jotka kuitenkin täyttävät lain vaatiman 1,6 millin minimiurasyvyyden. ”Onneksi kuljetusalan ammattilaiset yleensä tiedostavat oikeiden rengasvalintojen ja toimivan rengashuollon merkityksen. Uusi 3PMSF-talvipitomerkintä auttaa valitsemaan vaativiin talvikeleihin sopivimmat renkaat”, Havelin opastaa.

Raskaiden kuorma- ja linja-autojen teknisiä riskitekijöitä kartoitettiin vuonna 2009 Ajoneuvohallintokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilaamassa tutkimuksessa 1. Haastatteluissa ja onnettomuustutkinta-aineistossa nousi esiin renkaiden soveltumattomuus vallitseviin olosuhteisiin varsinkin talvella. Vaikka renkaat täyttäisivät vielä lain määräykset, saattavat niiden pito-ominaisuudet olla jo merkittävän huonot.

Perustelumuistio tiukemmille vaatimuksille
Viime vuosina Ruotsissa ja Norjassa talvikauden rengasvaatimuksia on tiukennettu merkittävästi sekä renkaiden urasyvyyksien että rengastyypin osalta. Meillä asiaan on herätty hitaammin, mutta sitäkin perusteellisemmin. Rengasfoorumissa julkaistiin rengasalan teknisen foorumin laatima ehdotus 2 perusteluineen talvikauden rengasvaatimuksiksi raskaille ajoneuvoille:

”Kuorma- ja linja-autossa on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana oltava ohjaavilla ja vetävillä akseleilla pyörät, joiden renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5 mm. Vetävien akseleiden pyörissä on lisäksi käytettävä talvirenkaita. Kuorma- ja linja-auton muilla akseleilla sekä perävaunussa, jonka kokonaispaino on yli 3,5 tonnia, on tuona aikana oltava pyörät, joiden renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3 mm.”

Myyntipäällikkö Jukka Rinne teknisen foorumin edustajana havainnollisti vaatimuksia esimerkkien avulla. “Talvirengaspakko koskisi nimenomaan ajoneuvon vetorenkaita, joilla on merkittävä vaikutus talviliikenteen sujuvuuteen. Talvirenkaaksi katsottaisiin joko M+S- tai 3PMSF-merkinnällä varustettu rengas. Talvikauden rengasvaatimukset pitäisi saada koskemaan myös Suomessa liikkuvia ulkomaisia ajoneuvoja”, Rinne täsmentää.

Vaikutusta lähinnä ulkomaiseen kalustoon
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto uskoo uusilla vaatimuksilla olevan vaikutusta lähinnä Suomen ulkopuolelta tulevaan kalustoon. “Kotimaiset yritykset huolehtivat talviajan rengastuksen kunnosta myös ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Jäsenyritystemme rengaskäytäntöjä ja mielipiteitä mahdollisia talvirengasvaatimuksia kohtaan selvitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä 3.”

Neljä viidestä jäsenkyselyyn vastanneesta näkee, että vetoakselille sijoitettavat talvirenkaat vaikuttavat merkittävästi ajoneuvon liikkeellelähtöön ja hallintaan jarrutustilanteissa talviolosuhteissa. Vetoakseleilla käytetäänkin jo nyt pääasiassa talvikeleihin tarkoitettuja renkaita. Hieman yli puolet kuljetusyrittäjistä arvioi, että nykyiset urasyvyysvaatimukset ovat riittävät ja että niiden kasvattaminen talvikaudella toisi yritykselle lisäkustannuksia.

Urasyvyysvaatimuksen kiristämisen kustannusvaikutukset on arvioitu Ruotsissa pieniksi tai kohtuullisiksi hyötyyn nähden. Siellä lähes kaikki raskaat ajoneuvot oli varustettu talvikaudella urasyvyydeltään vähintään 5 mm renkailla jo ennen tiukempia määräyksiä. Rengasfoorumissa keskusteltiin mahdollisuudesta tehdä vastaava rengastutkimus meilläkin jonkun tulevan poliisin valvontateemaviikon yhteydessä.

Rengassäädökset osana kokonaisuudistusta
Liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Mikko Karhunen kuvaili seminaariväelle tieliikennelain kokonaisuudistuksen tavoitteita, painopisteitä ja aikataulua. ”Voimassa olevan lain nojalla on annettu yli 40 säädöstä, mukaan lukien kolme ajoneuvojen renkaita ja nastoja koskevaa asetusta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 2016. Viimeistään silloin tehdään myös tarvittavat muutokset esimerkiksi renkaiden käyttöä koskeviin vaatimuksiin”, Karhunen paaluttaa.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntija Jussi Salminen selvensi eroja E-säännöissä määriteltyjen talvirenkaiden välillä. ”M+S-merkintä perustuu etupäässä renkaan valmistajan omaan näkemykseen siitä, että kyseessä on talvirengas, eikä se edellytä testausta tavallista rengasta paremman suorituskyvyn osoittamiseksi. 3PMSF-merkinnällä puolestaan tarkoitetaan vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitettua rengasta, jolta edellytetään E-säännön mukaisen lumipitotestin läpäisyä.”
 
Nykyiset renkaiden käyttöön liittyvät vaatimukset, esimerkiksi urasyvyysvaatimus, koskevat pääsääntöisesti myös Suomessa liikkuvia ulkomaisia ajoneuvoja. Wienin tieliikennesopimuksen mukaan ajoneuvo saa kuitenkin tilapäisesti liikkua toisissa sopimusvaltioissa, kunhan sen oman maan kansalliset vaatimukset täyttyvät. Asia on noussut esille joissakin Euroopan maissa muun muassa talvirenkaiden käyttöä koskevien kansallisten vaatimusten vuoksi.

Teiden talvihoito onnistuu yhteispelillä
Valtiontalouden säästöpäätösten myötä teiden talvihoitoon ei ole odotettavissa pikaista parannusta. Ilmeistä on, että talvihoidon nykykustannuksista jouduttaneen edelleen tinkimään. Osana säästötoimia tultaneen myös tulevaisuudessa kohdentamaan talvihoidon kustannukset pääväylien kunnossapitoon, jolloin ainakin alempiasteisilla teillä talvihoitotoimenpiteet voivat viivästyä entisestään.
 
Yksikön päällikkö Pekka Rajala Liikennevirastosta korostaa, että turvallinen talviliikenne on yhteispeliä autoilijoiden, tiehoitourakoitsijoiden, teiden hoidosta vastaavien ELY-keskusten ja Liikenneviraston kesken. “Kannattaa muistaa, että tien hoidon keinoin ei pystytä koskaan saamaan aikaan kesäkeliä talven keskelle. Autoilijoiden varautuminen osaltaan talven vaihteleviin kelitilanteisiin on oleellinen osa turvallista talviliikennettä”, Rajala painottaa.

Lähdeviittaukset:
1  Raskaiden ajoneuvojen kunnon ja kuorman vaikutus liikenneturvallisuuteen (AKE 2009)
2  Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset (Rengasalan tekninen foorumi 2014)
3  Raskaan kaluston talvella käytettävät renkaat (SKAL/Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2013)

Alustajien yhteystiedot:

Jari Havelin, Rengasvalmistajat ry, puh. 0400 560 620
Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 029 534 2014
Jussi Salminen, Liikenteeen turvallisuusvirasto Trafi, puh. 029 534 5291
Pekka Rajala, Liikennevirasto, puh. 0400 503 368
Petri Murto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, puh. 040 762 2140
Jukka Rinne, Rengasalan tekninen foorumi, puh. 0400 550 722

Seminaariaineisto sähköisesti:
Rengasfoorumin sisältötiivistelmä
Tervetuloa Rengasfoorumiin (Jari Havelin)
Kohti uudistuvaa tieliikennelakia (Mikko Karhunen)
Talvirengasmääräykset Suomessa (Jussi Salminen)
Teiden talvihoito onnistuu yhteispelillä (Pekka Rajala)
Kuljetusalan rengaskäytännöt ja - kustannukset (Petri Murto)
Ehdotus talvikauden rengasvaatimuksiksi raskaille ajoneuvoille (Jukka Rinne)

Järjestäjien nettisivut:
www.autonrengasliitto.fi
www.rengasvalmistajat.fi
www.nokianrenkaat.fi
www.rengaskierratys.com