020 595 5000 info@autonrengasliitto.fi

Rengasriskitiivistelmä – Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000-luvulla:

RISKIRENKAAT JOKA KOLMANNESSA TALVIKELIONNETTOMUUDESSA

Suomessa on käytössä kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkintajärjestelmä liikenneonnettomuuksien syiden selvittämiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lakisääteisesti kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Manner-Suomessa.

Tämä rengasriskitiivistelmä perustuu Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämään onnettomuustietorekisteriin vuosilta 2000–2017. Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3 649 kuolonkolaria, joista 516 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 613 henkilöä ja vammautui vakavasti 193 henkilöä.

Renkaiden merkitys korostuu talvikeleillä

Renkaat on arvioitu riskitekijäksi joka seitsemännessä (14,1 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasonnettomuudet ovat vuosien saatossa vähentyneet sekä määrällisesti että suhteellisesti. Vuonna 2017 tapahtui 17 renkaisiin liittyvää kuolonkolaria, kun niitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin 29 tapausta vuosittain (liite 1).

Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa (67 %) renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen (liite 2).

Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Rengasriskeistä 47 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on kymmenisen prosenttia (liite 3).

Parannusehdotuksia rengasturvallisuuteen

Tutkijalautakunnat ovat tehneet 2000-luvulla noin 500 rengasriskeihin liittyvää turvallisuuden parannusehdotusta, jotka koskevat muun muassa valistusta ja tiedotusta, rengasvalvontaa, varustevaatimuksia sekä ajoneuvo- ja rengastekniikkaa. Ehdotuksia tullaan jatkossa seulomaan, jalostamaan ja seuraamaan entistä tehokkaammin.

Talvirengaspakon aikana talvikeleillä on sattunut vain kolme kesärenkailla aiheutettua kuolonkolaria. Sen sijaan talven ensiliukkailla lokakuussa on sattunut peräti 16 kesärengasonnettomuutta. Vuonna 2020 voimaan tulevan tieliikennelain vaikutuksia liikenneturvallisuuteen seurataan tiiviisti talvirengaspakon muuttuessa keliperusteiseksi.

Turvallisuusvisio yhteiseksi tavoitteeksi

Onnettomuustutkinnassa käytetyn riskikasaumamallin mukaan onnettomuuksiin liittyy aina useita inhimilliseen käyttäytymiseen, ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskejä. Jokin inhimillinen tekijä on joko välittömänä tai taustariskinä 99 prosentissa kuolonkolareista.

Valtioneuvoston joulukuussa 2016 tekemä periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi perustuu visiolle, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vuonna 2016 tarkistettujen laskelmien mukaan yksi liikennekuolema merkitsee yhteiskunnalle keskimäärin 2,8 miljoonan euron kustannuksia.

Liitetaulukot:
Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2000-luvulla
Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat kuolonkolarit kelityypeittäin
Onnettomuuksien aiheuttajilla todetut rengasriskit

1.  Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2000-luvulla
taul1

2. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat kuolonkolarit kelityypeittäin

taul2

3.  Onnettomuuksien aiheuttajilla todetut rengasriskit
taul3

Lähde:  Onnettomuustietoinstituutin onnettomuustietorekisteri 2000–2017

Haku