020 595 5000 info@autonrengasliitto.fi

Rengasriskitiivistelmä – Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000-luvulla:

RISKIRENKAAT JOKA KOLMANNESSA TALVIKELIONNETTOMUUDESSA

Suomessa on käytössä kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkintajärjestelmä liikenneonnettomuuksien syiden selvittämiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat lakisääteisesti kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Manner-Suomessa.

Tämä rengasriskitiivistelmä perustuu Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämään onnettomuustietorekisteriin vuosilta 2000–2016. Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3 498 kuolonkolaria, joista 496 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 590 henkilöä ja vammautui vakavasti 185 henkilöä.

Renkaiden merkitys korostuu talvikeleillä

Renkaat on arvioitu riskitekijäksi joka seitsemännessä (14,2 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla. Vuosittain on sattunut keskimäärin 29 renkaisiin liittyvää onnettomuutta. Rengasonnettomuuksien määrä on ollut vähenemään päin, mutta parina viime vuonna kehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan (liite 1).

Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa (68 %) renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen (liite 2).

Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Rengasriskeistä 47 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on kymmenisen prosenttia (liite 3).

Parannusehdotuksia rengasturvallisuuteen

Tutkijalautakunnat ovat tehneet 2000-luvulla lähes 500 rengasriskeihin liittyvää turvallisuuden parannusehdotusta, jotka koskevat muun muassa valistusta ja tiedotusta, rengasvalvontaa, varustevaatimuksia sekä ajoneuvo- ja rengastekniikkaa. Ehdotuksia tullaan jatkossa seulomaan, jalostamaan ja seuraamaan entistä tehokkaammin.

Talvirengaspakon aikana talvikeleillä on sattunut vain kolme kesärenkailla aiheutettua kuolonkolaria. Sen sijaan talven ensiliukkailla lokakuussa on sattunut peräti 15 kesärengasonnettomuutta. Todennäköisesti meilläkin oltaisiin valmiimpia talvikeleihin, jos talvirenkaat vaadittaisiin meillä Ruotsin tapaan jo lokakuussa talvikelin vallitessa.

Turvallisuusvisio yhteiseksi tavoitteeksi

Onnettomuustutkinnassa käytetyn riskikasaumamallin mukaan onnettomuuksiin liittyy aina useita inhimilliseen käyttäytymiseen, ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskejä. Jokin inhimillinen tekijä on joko välittömänä tai taustariskinä 99 prosentissa kuolonkolareista.

Valtioneuvoston joulukuussa 2016 tekemä periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi perustuu visiolle, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenteen turvallisuusviraston laskelmien mukaan yksi liikennekuolema merkitsee yhteiskunnalle keskimäärin 2,8 miljoonan euron kustannuksia.

Liitetaulukot:
Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2000-luvulla
Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat kuolonkolarit kelityypeittäin
Onnettomuuksien aiheuttajilla todetut rengasriskit

1.  Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2000-luvulla
rengasriskit1

2. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat kuolonkolarit kelityypeittäin

rengasriskit2

3.  Onnettomuuksien aiheuttajilla todetut rengasriskit
rengasriskitiivistelmä3

Lähde:  Onnettomuustietoinstituutin onnettomuustietorekisteri 2000–2016

Haku